keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Mikään ei palaa ennalleen

Viimeistään nyt ymmärtää, kuinka pieni ja hauras ihminen on. Kaikki mitä kerätään ympärille ja mitä saadaan, voi kadota hetkessä. Tehdään omia päätöksiä ja valintoja, mutta lopulta kaikki on isommissa käsissä. Herkästi kuvitellaan, että eletään ikuisesti tai ainakin vanhaksi, ja pidetään itsestäänselvyytenä, että päästään toteuttamaan elämän suunnitelmia rakkaiden kanssa.

Sain viikonloppuna suru-uutisen. Ystäväni oli perheensä kanssa ollut kolarissa. Yksi hienoimmista tuntemistani miehistä jätti tämän maailman ja lähti Taivaan Isän luokse. Rakas ystäväni on tehohoidossa, ja odotan kokoajan lisää tietoa hänen voinnistaan. Heidän pieni vauvansa on ihmeellisesti täysin kunnossa. Suru ystävän miehen menetyksestä on suuri, mutta eniten suren heidän yhteisen elämänsä päättymistä. Kuinka tästä jatketaan? Mikään ei ole entisellään eikä tule palaamaan siihen, mitä muutama päivä sitten vielä oli. Kaikkiin mielessä pyöriviin kysymyksiin ei tässä maailmassa tulla saamaan vastausta. Ei voi muuta kuin luottaa siihen, että Jumala vie meitä eteenpäin.


Aina muistaen <3

3 kommenttia:

  1. Luinkin jo Hennan blogista ilmeisesti samasta onnettomuudesta. Ei sitä voi käsittää miten niin usein ne parhaat lähtee ensin. Suuret osan otot! <3

    VastaaPoista
  2. voimia sinullekin ystävä rakas <3 ei tätä tosiaan voi käsittää mitenkään, jospa joskus saadaan tietää kaiken tämän tarkoitus.

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Voimia myös Henna teille <3

    VastaaPoista