lauantai 22. joulukuuta 2012

Säröjä

Mitä saadaan, kun yhdistetään kaksi itsepäistä omaan kantaansa luottavaa väsähtänyttä, joista toinen pyrkii kontrolloimaan ja toinen provosoimaan? Lopputulos on kaksi känkkäränkkää. Päivän ohjelma oli oikein mukava, mutta fiilis uupunut ja kärttyinen. Tilanne ei ole uusi, näitä päiviä ja hetkiä on nähty ennenkin. Toinen suuttuu siitä, kun toinen on loukkaantunut ja välillä tuntuu, kuin olisi vuosikaudet hakannut päätä seinään.

Joulu on täällä taas, on sitä odotettukin. Monesti käy niin, että kun odotettu asia koittaa, sitä haluaisikin kuitenkin vähän siirtää. Ehkä odotus tuo paineita, jotka tärkeän hetken koittaessa kärjistyvät ja romuttavat toiveita. Onkohan ihmisillä (tai vain minulla) taipumus päästää ärtymyksen ja väsymyksen tunteet valloilleen juuri tällaisena hetkenä? Jos toiveita haluaakin tarkoituksella saada maanpinnalle heittäytymällä känkkäränkäksi, ettei tarvitsisi pelätä pettymystä?

Ihmissuhteiden koukerot eivät oikene vain joulun vuoksi, niitä on kohdattava oli sitten arki tai pyhä. Mutta onneksi joulu on vielä edessä, peli ei ole menetetty. Toivotaan, että huomenna noustaan oikealla jalalla, ja olo on virkeämpi!

4 kommenttia:

  1. Tuttua! Jouluna varsinkin ;) itellä ainakin isot lataukset jouluun liittyen, ja siksi joistakin asioista tulee pettymyskin helpommin..kun kaikki ei kuitenkaan mee ihan niinku suunnittelin haavemaailmoissani. Toivottavasti siellä tosiaan ollaan huomenna jo paremmalla mielellä. Kaikkein tärkeintä joulussa kuitenkin, että on ne rakkaat siinä rinnalla. <3

    VastaaPoista
  2. Voe voe, hyvinnii tuttua! Eeköhän tuommosia tunnelmia ole vähän jokaisen elämässä välilillä :)

    Huomenna on uusi päivä, lämmin Jouluhalaus täältä sinne teille <3

    VastaaPoista
  3. Hei, kuulostaa meiltä.. Kontrolloija ja provosoija. Huhhuh. Hyvvää joulua, ihana <3

    VastaaPoista
  4. Jouluhan meni oikein mukavasti, jospa tässä taas on tasaisempien fiilisten vuoro!

    VastaaPoista