perjantai 21. joulukuuta 2012

Ajatuksia äitiydestä osa 3...

Tarina jatkuu! Olen jo jonkun aikaa taas pyöritellyt päässäni näitä asioita ja sitä, mitä voisin kirjoittaa sanoiksi. Kiitos aiemmista kommenteista, joissa sain kannustusta, rohkaisua ja muistutusta siitä, että kaikki tapahtuu ajallaan. Jatkan pohdintojani, mutta tarkoitus ei ole panikoida tai lietsoa ahdistusta. Tämä on jonkinlainen prosessi, jota nyt käyn ja  jota saatte olla eturivin paikalla seuraamassa ;) Lukekoon ne, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita.

On haastavaa saada tuotua esille niitä ajatuksia, jotka tuntuvat olevan päässä limittäin ja lomittain. Kuitenkin äitiyteen ja lapsiin liittyvät pohdintani ovat edenneet sen verran, että ajatus ei tunnu enää yhtä kaukaiselta kuin matka kuuhun. Prosessini on ollut käynnissä jo vuosia, ja olen siitä läheisille välillä puhunutkin. Nyt vauvabuumin yltyessä ajatustyö on ehkä startannut uudella voimalla, ja siksi tällainen julkinen asian pyörittely tekee ihan hyvää.

Niin, ajatus siitä, että meillä olisi pieni tuhiseva ja äänekäs pötkylä on periaatteessa ok. Stoppi iskee kuitenkin siinä vaiheessa, kun muistan, että lapsi on hoidettavana ja huollettavana ainakin 18 vuotta. Lisäksi tämän hetken mietteissä on ollut parisuhde. Miten meille kävisi, kun oltaisiinkin vanhempia? Kauppakeskuksessa kuulin, kun nuori nainen puhutteli miestään isiksi (ja ei siis todellakaan ollut tämän naisen isä kyseessä, ainakaan iän puolesta :D ). Oltaisiinko mekin sitten isä ja äiti, myös toisillemme? Välillä tuntuu, että olisi jännittävää ja ihanaakin tarttua tuumasta toimeen, mutta sitten taas seuraavalla sekunnilla olen enemmän kuin tyytyväinen nykytilanteeseen.

Odotan jouluksi kylään pientä veljenpoikaa, jospa vaikka opettelisin vaihtamaan vaipan näin alkuun ;)



Asiasta kolmanteen, onpa ihana nukkua huomenna niin pitkään kun nukuttaa! Joululomaa on ensi viikon keskiviikkoon asti. Huomisen suunnitelmissa nukkumisen lisäksi on kotikaljan teko, siivous ja joulukuusen haku. Sunnuntaina tulevat ensimmäiset "vieraat", jotka eivät kovin vieraita olekaan :) Parit laatikot on vielä pyöräytettävänä ja tietysti kinkku paistettavana. Tällä hetkellä odotan erityisesti kuusen tuoksua ja siistiä kotia. Leppoisia jouluvalmisteluja teillekin!

2 kommenttia:

  1. enemmän ku fiksua miettiä vauvan saamista parisuhteen kannalta! Jos kaikki (mukaanlukien me) tekis niin, ei ois niin paljon ongelmaisia lapsia, nuoria, aikuisia maailmassa. koska lapsen kotihan on vanhempien parisuhde. Tottakai vanhemmuus muuttaa ja koettelee liittoo, jos tilanne ennen syntymää on seesteinen, siitä kyllä selvitään. Mutta jos on pientäkään kriisiä, ei se ainakaan helpotu. Sama kun ajattelis helpottavansa stressaavaa työtä ym elämää hommaamalla ittellensä kunnon univajeen ja hormoonimylläkän. :D kyllähän millä tahansa uudella ja jännittävällä asialla saa muuta mietittävää hetkeks jos toisekskin. Mut siellähän ne ongelmat muhii jä säilyy, yleensä turpoo ku pullataikina ja sit räjähtää. Kaikesta voi selvitä, mut joskus ois iteki voinu helpomman tien ja hetken valita lisääntymiseen? Vanhemmuus haastaa kasvuun, mut jos ei siihen tartukaan, kärsii parisuhde ja lapsi.

    VastaaPoista
  2. Niimpä. Epäilen, että jos meillä olisi toiveissa lapsi niin varmaan ajateltaisiin, että kyllä ne parisuhdeasiatkin siinä sivussa lutviutuu. Niin se taitaa usein olla, ettei malta punnita asiaa rehellisesti joka kantilta, varsinkin jos vauvakuume on valloillaan. Tai sitten halutaan paikata parisuhteen ongelmia lapsella... Ehkä tasainen ja vakaa parisuhde on harvinaista luksusta?

    VastaaPoista